Gran Canaria - Playa del Ingles 2016
Gran Canaria - Playa del Ingles 2016
Ke 13.01. Lähtö
Taistelussa tammikuun pimeyttä ja pakkasia vastaan liityimme käpykaartiin ja karkasimme viikoksi Gran Canarialle. Aurinkomatkat lentää Finnairilla ja on ainoa isompi suomalaisomistuksessa oleva matkatoimisto, joten käytämme sitä . Lentoaika Gran Canarialle on vähän yli 6 tuntia.
Vuodenaikaan nähden korkea +25 oC lämpötila ja aurinko ovat matkaoppaiden lisäksi meitä lentokentällä vastassa. Siirrymme bussilla Green Field-hotelliin Playa del Inglesiin. Meillä on huone kahdeksannessa kerroksessa. Se on muuten asiallinen, mutta television kaukosäädintä ei löydy eikä internet-yhteys lähde käyntiin. Receptionista saamme kaukosäätimen, kun pulitamme siitä 5 euron takuumaksun, ja internet-yhteydestä viikoksi saamme maksaa 20 euroa.
Näillä kulmilla Suomi on suurvalta. On useita suomalaisia ravintoloita ja pubeja, ja muissakin ravintoloissa on suomenkielinen ruokalista. Alkuasukkaat ovat oppineet enemmän tai vähemmän suomen sanoja . Kaikissa lehtikioskeissa myydään Iltalehteä, jota ei tuoda Suomesta vaan painetaan saarella. Hotellimme lähellä oleva tori on lisänimeltään Kontulan aukio.
To 14.01. Maspalomasin dyynit
Playa del Inglesin kupeessa oleva kilometrin levyinen Maspalomasin hiekkadyynialue kutsuu. Vaellamme rantabulevardia länteen ja kuljemme sitten jonkun matkaa hiekkadyynien keskellä, kunnes valtaamme hyvällä merinäköalalla varustetun hiekkakinoksen ja jäämme sen päälle ottamaan aurinkoa ja lukemaan viihdekirjallisuutta. Muutamia alastomia auringonottajia näkyy lähettyvillä. Myöhemmin tutustumme kävellen kaupunkiin. Illemmalla osallistumme matkanjärjestäjän tervetuliaistilaisuuteen ravintola Apilaniityssä.
Pe 15.01. Santa Lucia
Olemme internetissä varanneet patikkaretken ruotsalaistaustaiselta Rocky Adventure – retkenjärjestäjältä. He keräävät osallistujat bussilla hotelleilta ja kuljettavat retken lähtöpaikalle, ja vastaavasti hakevat illalla porukan retken päätepisteestä . Tänään olemme ainoat ulkomaalaiset ruotsalaisten joukossa. Retken kieli on ruotsi, mutta tarvittaessa opas selittää tärkeimmät juttunsa myös englanniksi. Saaren sisäosissa on upeita vuoristomaisemia ja 800 km hyviä retkeilypolkuja.
Ajamme nyt bussilla Santa Lucian vuoristokylään ja lähdemme sieltä kävelemään. Retkellä on kaksi opasta ja kaksi eripituista reittivaihtoehtoa: 7 tai 13 km. Järjestäjillä on epäilemättä ongelma osanottajien suhteen, jotka luulevat jaksavansa yhtä hyvin kuin 10 vuotta tai 30 kg sitten, ja kuolevat matkan varrelle. Niinpä koko porukka vedetään hyvää vauhtia muutama minuutti jyrkkään ylämäkeen ottaen näin turhat luulot pois. Sitten näytetään 600 m yläpuolella kohoavaa vuorenharjannetta ja ilmoitetaan, että pidemmän reitin kävelijät lähtevät tuohon suuntaan. Näin muut ikäihmiset paitsi me älyävät ilmoittautua 7 kilometrille.
Porukkaamme jää nuoria ja keski-ikäisiä ammattikuntoilijoita. Yleensä pilkkaamme hitaita ruotsalaisia, jotka pyörivät jaloissamme, mutta tällä kertaa ei ole mitään jakoa haastaa naapureita, että kuka on ekana mäen päällä. Joudumme panemaan parastamme, että edes pysymme joukon mukana. Sää on epätavallisen lämmin ja kaunis; liikumme shortseissa ja T-paidassa, vaikka tähän aikaan vuodesta huipuilla saattaisi olla luntakin. Harjanteen päällä nautitun lounaan ajaksi sentään vedämme pitkähihaista vaatetta ylle. Sieltä laskeudumme vähitellen harjanteen toiselle puolelle jylhään Guayadeque’n laaksoon. Se on tunnettu luola-asumuksistaan, jotka eivät välttämättä ole karuja ja vaatimattomia. Sadat mantelipuut kukkivat laakson rinteillä valkoisina kuin morsiuspukuun sonnustautuneina. Arja ostaa tuliaisiksi kaktushunajaa luolassa sijaitsevasta matkamuistomyymälästä. Retki päättyy vuoren seinämään koverrettuun hulppeaan luolaravintolaan, jonka luota bussi meidät löytää ja tuo hotellille.
La 16.01. Rantaelämää
Tänään menemme suorinta tietä Playa del Inglesin rantaan ja majoitumme aallonmurtajan luo tuulensuojaan lukemaan ja ottamaan aurinkoa. Uimme meressä. Vesi on viileää – kuin suomalaista keskikesän järvivettä. Illalla käymme syömässä suomalaisessa Kuparipannu-nimisessä ravintolassa parin kilometrin päässä hotellilta.
Su 17.01. Las Palmas
Tänään on vuorossa omatoiminen retki Las Palmasiin, saaren pääkaupunkiin, missä on lähes 400 000 asukasta. Olemme perehtyneet bussilinjoihin ja aikatauluihin. Nousemme pikavuorobussiin nro 50 ja ajamme San Telmon linja-autoasemalle Las Palmasin vanhan kaupungin kupeeseen. Emme tiedä kaupungista juuri mitään, ja San Telmon turisti-infosta on harmittavasti kaupungin kartat lopussa. Trianan kauppakadulta löydämme toisen turisti-infon ja saamme hyvän kartan. Sen opastuksella kävelemme 5 km kaupungin uudempaan osaan Sta Catalinan puistoaukiolle ja nautimme päiväkahvit. Kaupunki on siisti ja matkalla näemme viihtyisiä puistoja; kirkot ja museot kierrämme vastoin tapojamme kaukaa. Käymme vielä kävelemässä kaupungin hiekkarannan Playa de las Canterasin rantabulevardilla, kunnes palaamme Sta Catalinan linja-autoasemalta kotiin Playa del Inglesiin bussilla 30. Illalla kävelemme vielä syömään parin kilometrin päähän Mummola-ravintolaan.
Ma 18.01. Roque Nublo
Rocky Adventuren opas ilahtuu nähdessään meidät näin pian uudelleen. Tällä kertaa retkiporukassa on meidän lisäksemme peräti viisi suomalaista, yksi norjalainen ja yksi sveitsiläinen. Ajamme saaren keskustaan San Bartolomen kautta ja lähdemme patikoimaan Timagada-nimisen pikkukylän luota. Tällä kertaa reittivaihtoehtoja on kolme: 7, 10 ja 13 km. Yksi pariskunta ei selviä alkunoususta ja palautetaan bussille. Valitsemme tällä kertaa 10 km reitin, jolla on vähemmän nousua ja leppoisampi tahti kuin perjantaina. Reitti kiertelee upeissa Roque Nublon maisemissa. Se on vuoren huipulla kohoava alkuasukkaille pyhä kallionjärkäle. Naapurisaarelta Teneriffalta siintää pilvien yläpuolella Teide-vuoren huippu.
Illalla ruokailemme suomalaisessa ruokaravintolassa nimeltä Bistro Pepper , aivan Pub Ryysyrannan naapurissa. Tarjoilijana on tomera ikänainen, joka pahoittaa mielensä, kun jätän kasvikset koskemattomina lautaselle. Minulla on hänelle vastaus valmiina: ”Palataan asiaan seuraavassa elämässäni, jos satun syntymään uudelleen kaniinina.”
Ti 19.01. Faro de Maspalomas
Suosittu kävelyreitti on 7 km Playa del Inglesistä pitkin hiekkarantaa länteen Maspalomasin majakalle. Kuljemme tällä kertaa sen edestakaisin. Lähempänä Maspalomasia on erityisesti nudisteille osoitettu aurinkotuolialue. Sen lähistöllä heitä liikkui pokkana meidän arvokkaasti pukeutuneiden joukossa. Nudistit ovat enimmäkseen ikäihmisiä, jotka eivät enää murehdi, mitä muut heistä ajattelevat; tosin muutamia nuoria parejakin on joukossa.
Nautimme päiväkahvit majakan luona ja palattuamme Playa del Inglesin rannalle majoitumme aurinkotuoleihin loppupäiväksi.
Illalla menemme italialaiseen ravintolaan. Tarjoilijamme puhuu hyvää suomea.
Ke 20.01. Kotiinpaluu
Lento kotimaahan lähtee klo 15:40 . Menemme vielä aamupäiväksi hotellin uima-altaalle, minne emme ole aikaisemmin juuri ehtineetkään.
Lentomme on myöhässä, ja Finnairin tiedottaminen huvittaa. Ensin stuertti selittää pokkana, että kone oli kyllä Helsingissä lähtökunnossa, mutta Ranskan ilmatilassa oli ruuhkaa, eikä lähtölupaa saatu ennen kuin tunnin myöhässä.
Kun ollaan jo ilmassa, kapteeni kertoo totuuden: Koneen apumoottori oli hajonnut Suomessa ja viivästys johtui siitä. Sen vuoksi ilmastointi ei Gran Canarian kentällä toiminut ja suihkumoottoritkin jouduttiin käynnistämään ulkoisen paineilman avulla. Katsomme Arjan kanssa asian valoisaa puolta: Meillä on vielä toistaiseksi kaksi toimivaa moottoria, eikä paljon haittaa, jos ne pettävät loppumatkasta, kun maastossa on runsaasti pehmeää lunta.
Laskeudumme klo 00:30 pehmeästi Helsinki-Vantaan lentoasemalle, missä meitä tervehtii raikas lähes 50 oC lähtöpaikkaa viileämpi ilma.
Ke 13.01. Lähtö
Taistelussa tammikuun pimeyttä ja pakkasia vastaan liityimme käpykaartiin ja karkasimme viikoksi Gran Canarialle. Aurinkomatkat lentää Finnairilla ja on ainoa isompi suomalaisomistuksessa oleva matkatoimisto, joten käytämme sitä . Lentoaika Gran Canarialle on vähän yli 6 tuntia.
Vuodenaikaan nähden korkea +25 oC lämpötila ja aurinko ovat matkaoppaiden lisäksi meitä lentokentällä vastassa. Siirrymme bussilla Green Field-hotelliin Playa del Inglesiin. Meillä on huone kahdeksannessa kerroksessa. Se on muuten asiallinen, mutta television kaukosäädintä ei löydy eikä internet-yhteys lähde käyntiin. Receptionista saamme kaukosäätimen, kun pulitamme siitä 5 euron takuumaksun, ja internet-yhteydestä viikoksi saamme maksaa 20 euroa.
Näillä kulmilla Suomi on suurvalta. On useita suomalaisia ravintoloita ja pubeja, ja muissakin ravintoloissa on suomenkielinen ruokalista. Alkuasukkaat ovat oppineet enemmän tai vähemmän suomen sanoja . Kaikissa lehtikioskeissa myydään Iltalehteä, jota ei tuoda Suomesta vaan painetaan saarella. Hotellimme lähellä oleva tori on lisänimeltään Kontulan aukio.
To 14.01. Maspalomasin dyynit
Playa del Inglesin kupeessa oleva kilometrin levyinen Maspalomasin hiekkadyynialue kutsuu. Vaellamme rantabulevardia länteen ja kuljemme sitten jonkun matkaa hiekkadyynien keskellä, kunnes valtaamme hyvällä merinäköalalla varustetun hiekkakinoksen ja jäämme sen päälle ottamaan aurinkoa ja lukemaan viihdekirjallisuutta. Muutamia alastomia auringonottajia näkyy lähettyvillä. Myöhemmin tutustumme kävellen kaupunkiin. Illemmalla osallistumme matkanjärjestäjän tervetuliaistilaisuuteen ravintola Apilaniityssä.
Pe 15.01. Santa Lucia
Olemme internetissä varanneet patikkaretken ruotsalaistaustaiselta Rocky Adventure – retkenjärjestäjältä. He keräävät osallistujat bussilla hotelleilta ja kuljettavat retken lähtöpaikalle, ja vastaavasti hakevat illalla porukan retken päätepisteestä . Tänään olemme ainoat ulkomaalaiset ruotsalaisten joukossa. Retken kieli on ruotsi, mutta tarvittaessa opas selittää tärkeimmät juttunsa myös englanniksi. Saaren sisäosissa on upeita vuoristomaisemia ja 800 km hyviä retkeilypolkuja.
Ajamme nyt bussilla Santa Lucian vuoristokylään ja lähdemme sieltä kävelemään. Retkellä on kaksi opasta ja kaksi eripituista reittivaihtoehtoa: 7 tai 13 km. Järjestäjillä on epäilemättä ongelma osanottajien suhteen, jotka luulevat jaksavansa yhtä hyvin kuin 10 vuotta tai 30 kg sitten, ja kuolevat matkan varrelle. Niinpä koko porukka vedetään hyvää vauhtia muutama minuutti jyrkkään ylämäkeen ottaen näin turhat luulot pois. Sitten näytetään 600 m yläpuolella kohoavaa vuorenharjannetta ja ilmoitetaan, että pidemmän reitin kävelijät lähtevät tuohon suuntaan. Näin muut ikäihmiset paitsi me älyävät ilmoittautua 7 kilometrille.
Porukkaamme jää nuoria ja keski-ikäisiä ammattikuntoilijoita. Yleensä pilkkaamme hitaita ruotsalaisia, jotka pyörivät jaloissamme, mutta tällä kertaa ei ole mitään jakoa haastaa naapureita, että kuka on ekana mäen päällä. Joudumme panemaan parastamme, että edes pysymme joukon mukana. Sää on epätavallisen lämmin ja kaunis; liikumme shortseissa ja T-paidassa, vaikka tähän aikaan vuodesta huipuilla saattaisi olla luntakin. Harjanteen päällä nautitun lounaan ajaksi sentään vedämme pitkähihaista vaatetta ylle. Sieltä laskeudumme vähitellen harjanteen toiselle puolelle jylhään Guayadeque’n laaksoon. Se on tunnettu luola-asumuksistaan, jotka eivät välttämättä ole karuja ja vaatimattomia. Sadat mantelipuut kukkivat laakson rinteillä valkoisina kuin morsiuspukuun sonnustautuneina. Arja ostaa tuliaisiksi kaktushunajaa luolassa sijaitsevasta matkamuistomyymälästä. Retki päättyy vuoren seinämään koverrettuun hulppeaan luolaravintolaan, jonka luota bussi meidät löytää ja tuo hotellille.
La 16.01. Rantaelämää
Tänään menemme suorinta tietä Playa del Inglesin rantaan ja majoitumme aallonmurtajan luo tuulensuojaan lukemaan ja ottamaan aurinkoa. Uimme meressä. Vesi on viileää – kuin suomalaista keskikesän järvivettä. Illalla käymme syömässä suomalaisessa Kuparipannu-nimisessä ravintolassa parin kilometrin päässä hotellilta.
Su 17.01. Las Palmas
Tänään on vuorossa omatoiminen retki Las Palmasiin, saaren pääkaupunkiin, missä on lähes 400 000 asukasta. Olemme perehtyneet bussilinjoihin ja aikatauluihin. Nousemme pikavuorobussiin nro 50 ja ajamme San Telmon linja-autoasemalle Las Palmasin vanhan kaupungin kupeeseen. Emme tiedä kaupungista juuri mitään, ja San Telmon turisti-infosta on harmittavasti kaupungin kartat lopussa. Trianan kauppakadulta löydämme toisen turisti-infon ja saamme hyvän kartan. Sen opastuksella kävelemme 5 km kaupungin uudempaan osaan Sta Catalinan puistoaukiolle ja nautimme päiväkahvit. Kaupunki on siisti ja matkalla näemme viihtyisiä puistoja; kirkot ja museot kierrämme vastoin tapojamme kaukaa. Käymme vielä kävelemässä kaupungin hiekkarannan Playa de las Canterasin rantabulevardilla, kunnes palaamme Sta Catalinan linja-autoasemalta kotiin Playa del Inglesiin bussilla 30. Illalla kävelemme vielä syömään parin kilometrin päähän Mummola-ravintolaan.
Ma 18.01. Roque Nublo
Rocky Adventuren opas ilahtuu nähdessään meidät näin pian uudelleen. Tällä kertaa retkiporukassa on meidän lisäksemme peräti viisi suomalaista, yksi norjalainen ja yksi sveitsiläinen. Ajamme saaren keskustaan San Bartolomen kautta ja lähdemme patikoimaan Timagada-nimisen pikkukylän luota. Tällä kertaa reittivaihtoehtoja on kolme: 7, 10 ja 13 km. Yksi pariskunta ei selviä alkunoususta ja palautetaan bussille. Valitsemme tällä kertaa 10 km reitin, jolla on vähemmän nousua ja leppoisampi tahti kuin perjantaina. Reitti kiertelee upeissa Roque Nublon maisemissa. Se on vuoren huipulla kohoava alkuasukkaille pyhä kallionjärkäle. Naapurisaarelta Teneriffalta siintää pilvien yläpuolella Teide-vuoren huippu.
Illalla ruokailemme suomalaisessa ruokaravintolassa nimeltä Bistro Pepper , aivan Pub Ryysyrannan naapurissa. Tarjoilijana on tomera ikänainen, joka pahoittaa mielensä, kun jätän kasvikset koskemattomina lautaselle. Minulla on hänelle vastaus valmiina: ”Palataan asiaan seuraavassa elämässäni, jos satun syntymään uudelleen kaniinina.”
Ti 19.01. Faro de Maspalomas
Suosittu kävelyreitti on 7 km Playa del Inglesistä pitkin hiekkarantaa länteen Maspalomasin majakalle. Kuljemme tällä kertaa sen edestakaisin. Lähempänä Maspalomasia on erityisesti nudisteille osoitettu aurinkotuolialue. Sen lähistöllä heitä liikkui pokkana meidän arvokkaasti pukeutuneiden joukossa. Nudistit ovat enimmäkseen ikäihmisiä, jotka eivät enää murehdi, mitä muut heistä ajattelevat; tosin muutamia nuoria parejakin on joukossa.
Nautimme päiväkahvit majakan luona ja palattuamme Playa del Inglesin rannalle majoitumme aurinkotuoleihin loppupäiväksi.
Illalla menemme italialaiseen ravintolaan. Tarjoilijamme puhuu hyvää suomea.
Ke 20.01. Kotiinpaluu
Lento kotimaahan lähtee klo 15:40 . Menemme vielä aamupäiväksi hotellin uima-altaalle, minne emme ole aikaisemmin juuri ehtineetkään.
Lentomme on myöhässä, ja Finnairin tiedottaminen huvittaa. Ensin stuertti selittää pokkana, että kone oli kyllä Helsingissä lähtökunnossa, mutta Ranskan ilmatilassa oli ruuhkaa, eikä lähtölupaa saatu ennen kuin tunnin myöhässä.
Kun ollaan jo ilmassa, kapteeni kertoo totuuden: Koneen apumoottori oli hajonnut Suomessa ja viivästys johtui siitä. Sen vuoksi ilmastointi ei Gran Canarian kentällä toiminut ja suihkumoottoritkin jouduttiin käynnistämään ulkoisen paineilman avulla. Katsomme Arjan kanssa asian valoisaa puolta: Meillä on vielä toistaiseksi kaksi toimivaa moottoria, eikä paljon haittaa, jos ne pettävät loppumatkasta, kun maastossa on runsaasti pehmeää lunta.
Laskeudumme klo 00:30 pehmeästi Helsinki-Vantaan lentoasemalle, missä meitä tervehtii raikas lähes 50 oC lähtöpaikkaa viileämpi ilma.
Kommentit
Lähetä kommentti