Gran Canaria 2021

 

2.12.    Kanarialle

Haluamme vaihtelua pimeään ja kylmään vuodenaikaan ja suuntaamme viikoksi etelään. Playa del Ingles on tuttu kuuden vuoden takaa; sinne houkuttelee hiekkarantojen lisäksi hyvät patikointimahdollisuudet. Matkanjärjestäjinä käytämme suomalaisia Aurinkomatkoja ja Finnairia. Majoitumme isoon hotelliin Gran Canaria Princess pian puolenpäivän jälkeen ja lähdemme heti katsomaan hiekkarantaa. Aurinko paistaa, mutta tuulen kuljettamat hiekkajyvät pistelevät nilkkoja ja aallot ovat liian isoja. Menen siitä huolimatta kastautumaan viileään veteen, mutta joudun parin metrin uimisen jälkeen lähtemään karkuun seuraavaa isoa aaltoa. 

 

3.12.    Maspalomasin hiekkaa

Maspalomasin majakalle on rantaa pitkin matkaa 7 km. Sen olemme kävelleet edestakaisin viime kerralla, mutta nyt suuntaamme suoraan hiekkadyynialueen poikki. Alueesta on 400 hehtaaria luonnonsuojelualueena, ja sen poikki voi kulkea merkittyjä polkuja pitkin. Aurinko paistaa, polku on suurelta osin tuulen kuljettaman hiekan peitossa ja raskas kulkea. Eräässä paikassa se tekee kummallisen kierroksen ja aiomme vähän oikaista, mutta jostain ilmestyy kaksi poliisihenkilöä ja ohjaa meidät oikealle tielle. Majakan ympäristössä on liikekeskittymä. Shoppailun ja päiväkahvien jälkeen kävelemme katuja pitkin takaisin hotellille. Kilometrejä kertyy retkelle 13 km.

 

4. – 5.12. Uima-altaalla

Lauantaina ja sunnuntaina emme tee mitään erikoista. Vietämme aikaa uima-altaalla. Kävelemme kuitenkin useita kilometrejä, sillä katsomme kartasta joka päivä eri kahvilan päiväkahvia varten. Samoin käymme yleensä eri ravintoloissa illallisella. Arjan aviollisiin velvollisuuksiin kuuluu viikon matkalla käydä kertaalleen mieliravintolassani McDonaldsissa syömässä. Perinteinen suomalainen ravintola Mummola on sulkenut keittiönsä ja taantunut kaljakuppilaksi. Olisikohan mummo kuollut?

 

6.12.   Las Palmas

Nousemme paikallisbussiin nro 30 ja ajamme San Telmon linja-autoasemalle saaren pääkaupunkiin Las Palmasiin. Bussi on täynnä ja joudun seisomaan koko tunnin kestävän matkan. Las Palmas sijaitsee saaren sateisemmalla pohjoispuolella ja siellä asuu yli puolet saaren asukkaista. Tutustumme aluksi Trianan ostoskatuun ja kävelemme sitten 5 km kaupungin halki Canterasin kuuluisalle uimarannalle. Kävelemme rantabulevardin päästä päähän ja nautimme päiväkahvit. Sää on pilvinen, eikä houkuttele uimaan. Siirrymme sitten Santa Catalinan linja-autoasemalle ja palaamme kotimökille Playa del Inglesiin. Illalla menemme syömään suomalaiseen Kuparipannu-ravintolaan, sillä onhan itsenäisyyspäivä. Ravintola on aivan täynnä, olisi pitänyt varata pöytä etukäteen. Saamme sentään pöydän terassilta. Syömme erityisen itsenäisyyspäivämenun. Paikalle saapuu suomalainen turistipappi, joka pitää puheen lukien Sauli Niinistön tervehdyksen ulkosuomalaisille. Sitten hän esittää yksinlauluna Täällä pohjan tähden alla. Vielä kaikki nousevat seisomaan ja lauletaan Maamme-laulu. Itsenäisyyspäivällä on kaukomailla oma tunnelmansa.

 

7.12.  Tiistai

Tänään emme tee mitään erikoista. Kirjoitamme postikortteja. Käymme kahvilassa Nuevo Rokoko, jonka edustalla liehuu sateenkaarilippu. Asiakkaat ovat sen mukaisia. Kahvi on ihan kunnollista.

 

8.12.  Rocky Adventures

Olemme ilmoittautuneet ruotsalaistaustaisen Rocky Adventures -firman järjestämälle patikkaretkelle. Bussi noutaa meidät aamulla sovitulta pysäkiltä. Bussi on yllättävän täynnä, 36 asiakasta + kaksi opasta. Ruotsalaisten joukossa on meidän lisäksemme ainakin kaksi suomalaista, mikä ilahduttaa järjestäjiä, joista yksi puhuu välillä suomeakin. Hänestä nimemme kuulostavat tutuilta, vaikka olimme viimeksi heidän retkillään kuusi vuotta sitten. Bussi kiipeää serpentiiniteitä saaren keskiosan vuoristoon Santa Lucia -kylän lähelle ja patikointi alkaa. Ensimmäinen 7 km on ylämäkeä, nousua kaikkiaan 700 m. Nuorena on kiivennyt isompiakin mäkiä, mutta nyt saa laittaa kaikki peliin, että pääsee huipulle. Olemme 71-vuotiaina ylivoimaisesti vanhimmat osanottajat, seuraavat ovat kuusikymppisiä. Poikkeamme katsomaan kalliomuodostelmaa, luonnon muodostamaa kaarisiltaa. Kiipeän oitis sillalle, vaikka ruotsalainen opas huutelee, että se on kiellettyä. Ymmärrän ruotsia joskus hämmästyttävän huonosti. Vihdoin nousemme saaren toiseksi korkeimmalle huipulle, Pico la Catedral, 1919 m. Katselemme yläviistosta alkuasukkaiden pyhää kallionlohkaretta, Roque Nubloa. Sää suosii meitä: Ilma on aurinkoinen ja tyyni. Naapurisaaren Teide-vuoren huipulla näkyy pilvi. Vuoriston pohjoispuolella on pilviä, mutta ne ovat kaukana alhaalla. Lounastamme huipulla. Kolmen kilometrin alamäen jälkeen tulemme paikkaan, josta bussi poimii meidät kyytiin. Ajamme toista kautta kotikylään. Alarinteessä bussi joutuu pilven sisään. Pysähdymme ostamaan tienvarsimyymälästä alkuasukkaiden tuotteita; Arja ostaa purkillisen hunajaa. 

 

9.12.   Kotimatka

Bussi lentokentälle lähti klo 11. Oli hyvin aikaa syödä aamiaista ja pakata. Lentokoneessa takanamme oli parkuva pikkuvauva. Arja nautti sen kunniaksi ylimääräisen annoksen alkoholia. Suomeen saavuttaessa oli jo pimeää, mutta pakkanen oli ehtinyt lauhtua.